Dora II

Orjan uusi koti

Huutokaupan jälkeinen matka tuntui pitkältä kuin nälkävuosi. Kertaakaan ei orjalta kysytty, miten menee tai esittäydytty tai annettu ohjeita tai mitään. Vanha herra vaan ajoi ja orja koitti pysyä tasapainossa koiran häkissä takapaksissa. Taisi se vähän nukahtaakin, kun meni kerälle pysyäkseen lämpimänä, mutta havahtui, kun huomasin auton pysähtyneen ja takapaksin kansi aukaistiin. Vanha herra ohjeisti: ”Nyt ollaan perillä. Avaan häkin ja talutan orjan uuteen kotiinsa. Tulehan reippaasti, saat kävellä vielä pystyssä pihan poikki, kun on pakkasta, ni päästään pikemmin sisälle. Saat sisällä tarkemmat ohjeet sitten pariskunnalta”.

Niin ne meni, vanha herra edeltä ja orja kettingissä perässä, eikä se kyllä ehtinyt edes huomaamaan kylmää, vaikka paljain jaloin olikin.

Ovi ei ollut lukossa ja eteisaulan jälkeen astuttiin isoon saliin. Tai vanhus astui, mutta sihahti orjalle, että sen kannatti mennä kontilleen ja seurata. Tuplanelkku oli keskellä salia, alastomana kontallaan, eikä se oikein uskaltanut katsella ympärilleen. Muutoin se olisi nähnyt noin 30v pariskunnan nyökyttelevän tyytyväisesti orjan nähdessään. Vanha herra esitteli sitä, - Tällane tää nyt sit on, tuntuu viihtyvän kaulapannassa ja kettingissä. Se oli aika arvokas, mutta otin, kun oli vielä neitsyt.  Siitä lie iloa kummallekin, kun se on tottunut naistenkin kanssa olemaan jo koulutuksessa. Kumpi ottaa?

 

- Joo. Katsotaas sitä tarkemmin. Konttaa orja tänne, nainen sanoi.

- Katse ylös, muista ryhti, myös nelinkontin voi huolehtia, ettei selkä mene notkolle, koska haluan, että kannat itsesi kauniisti.

Nainen nousi nojatuolistaan ja otti ihan tavallisen hevosraipan seinätelineestä, jossa näytti olevan paljon erilaisia piiskoja. Nainen huomasi orjan katsovan ja alkoi sivelemään sen ihoa raipan kärjellä.

- Tulet tutustumaan kaikkiin näihin. Ollaan odotettu jo jonkin aikaa, että saadaan oma vinkulelu. Ikioma orja. Mälliämpäri. Pillun nuolija ja seksiorja. Saat aloittaa lattialta, ja joskus ehkä saat sitten oikeuksia joihinkin huonekaluihin ja asusteisiin. Jos puhuttelet meitä, minä olen Rouva ja tuo on Herra. Yleensä me kuitenkin tykätään hiljaisista orjista. Sellasista, jotka tekee, mitä käsketään. Jos alat brättäilemään tai vastustelemaan yhtään mitenkään, tulet sen kyllä tuntemaan sitten.

Puhuessaan Rouva läpsi orjaa kauttaaltaan, selkää, käsiä, persettä, reisiä, pohkeita ja jalkapohjia. Raipan tuntu oli tuttua ja jotenkin rauhoittavaa, mutta oli vaikea pitää jalkoja paikalla, kun isku osui jalkapohjaan.

- Osaako orja käyttäytyä?

- Kyllä Rouva

- No ne jalat pysyy sitten paikallaan, kun Rouva vasta kokeilee orjan kroppaa. Tokihan ymmärrät, että olet nyt meidän oma? Ollaan täällä perämetsässä, joten karkaaminen olis typerää, eksyisit ja paleltuisit kuoliaaksi.

- Kyllä Rouva, olen teidän omaisuutta nyt.

Rouvan raipan iskut alkoivat jo tuntua ja napakammat niistä jätti jo jälkiäkin. Herra katseli tutustumisriittiä mielenkiinnolla omasta nojatuolistaan. Hän hiveli puolihuomaamatta penistään, joka löysissä housuissa pääsi täyteen kukoistukseen. Sitä ei ollutkaan niin helppo ignoorata sitten enää. Rouvakin sivusilmällä huomasi miehensä tilan ja ymmärsi viimein tehdä tilaa toisellekin. Rouva vei raipan pois ja otti lipastosta lempidildonsa. Asettui omaan nojatuoliinsa ja nosti jalat sen reunojen yli, tarjoten orjalle suoran näkyvyyden pilluunsa, hän alkoi hiljakseen kastamaan dildoa sisällään.

- Orja nuolee ja näyttää samalla, mitä osaa. Ja mitä tahansa muuta tapahtuu, niin ei saa lopettaa ennen kuin saa luvan. Ymmärrätkö? Nyt töihin, niin tienaat iltaruokasi.

Se konttasi Rouvan eteen ja alkoi nuolla varovasti tunnustellen, mikä tekniikka saattaisi toimia juuri Rouvalle. Sillä oli nyt hyvä olo; se teki vihdoin sellaista, minkä se varmasti osasi hyvin. Se otti Rouvalta dildon omaan käteen, jotta sai käytettyä sitä alakautta ja nuoltua hyvin klitorista minkään häiritsemättä. Samalla sen perseelle lyötiin avokämmenellä lujasti. Herra oli tullut sen taakse ja asettunut polvilleen siihen. Herra tunki sen peräsuoleen tapin, sanoen että orjalta puuttui vielä häntä. Ei se tappi ihan kamala ollut, oikeastaan ihan tuttu, jopa kaivattu tunne sekin. Herra läiski sen pakaroita ja koitti peukalolla sen pillua. Se oli märkä.

Herra tiesi kyllä, että painaisi orjaa ensimmäisenä pilluun ja ajatteli kyllä ottaa varovasti. Mutta kun hän näki orjan nuolevan vaimoaan antaumuksella, liikkeessä heiluvan hännän, joka osoitti entisestään, että orja oli nyt heidän, vaimonsa nautinnon ja vielä tiesi korkkaavansa neitsyen, itsehillintä oli vähintäänkin haastavaa. Ja niin hän ohjasi kädellään kullinsa sen pillulle, nappasi sitä lantiosta kiinni kaksin käsin, katsoi vaimoaan silmiin ja painoi kertatyönnöllä perille asti. Ai saatana, kun se tuntui hyvälle. Pirun piukka pillu. Herra piti vaan kiinni ja kullin paikallaan. Hän nautti. Ja tätä oli luvassa jatkossa joka ikinen päivä.

Orja taasen tunsi räjähtävänsä. Se ei ollut ikinä ollut niin täynnä. Se kirkaisi ja tietysti sen suu irtosi Rouvan ihanasta pillusta ja se koitti vääntäytyä pakoon sen lävistävää kullia. Mutta Herran kädet oli kuin ruuvipuristimet, eikä se päässyt pakoon. Se oli täydellisen avuton. Sen ei auttanut kuin jatkaa Rouvan nuolemista ja yrittää kestää kipua, kun Herran mieletön kulli lävisti sitä sentti sentiltä enemmän auki.

Puolihuomaamatta se alkoi työntää dildoa samaan tahtiin kuin Herra painoi sitä. Käytti kieltään ja hampaitaan samalla ja pariskunta katsoi toisiaan silmiin ja pääsi yhtäaikaa huipulle. Kun Herra ampui spermat sen sisälle, se koki taas uutta ja saavutti itsekin huipun. Se oli täynnä, se oli alistettu toisten himojen välikappaleeksi ja se oli onnellinen. Kaikki se purkautui ilotulitukseksi sen päässä ja se ymmärsi, että oli lopulta ihan oikeassa paikassa.

Herra oli tyytyväinen. Oikein tyytyväinen. Se antoi pehmenevän kullinsa vielä orjalle pestäväksi, joka nuoli sen kiltisti puhtaaksi. Herra taputti sitä päälaelle ja kehui hyväksi pilluksi ja se hyrisi itsekseen onnesta.

Rouva ei ollut silti ihan tyytyväinen, koska orja oli irrottanut, mutta miehen ylitsevuotava tyytyväisyys ja kieltämättä erikoislaatuinen tilanne sai Rouvankin tokaisemaan vaan, että ensi kerralla sitten ilman taukoja ja orja jäi ilman rangaistusta.

Orjalle laitettiin yöksi sängyn viereen pehmeä talja ja vesipullo. Kettinki kiinnitettiin sängyn jalkaan varmuuden vuoksi ja niin päättyi sen ensimmäinen päivä uudessa kodissa.

Orjan uusi koti; Herran aamut

Seuraavana aamuna Herra veti pari avaria orjan poskelle ja se oli hetkessä hereillä.

- Mä kerron nyt pari juttua, ni saadaan arki käyntiin. Ei orjaa turhaan hankittu. Ensinnäkin sen pakolliset ruokailut hoituu, kun se muistaa tyydyttää sekä mut että Rouvan. Molemmista tienaa seuraavalle päivälle aterian, eli tänään se saa aamupuuron ja illallista. Vettä tai kusta on yleensä tarjolla pitkin päivää, ja jos pyytää juotavaa, saa aina jompaakumpaa. Öisin on yleensä vesipullo, tai jos kädet on sidottu, niin kulho, johon se ylettää. Toistaiseksi, kun ei ole vaipparangaistusta tai -tehtävää, se saa yleensä käydä vessassa, kun jompikumpi meistä avaa sen oven. Ovenkahvoihin se ei saa koskea. Vessa-asiaan tulee nyt heti kylläkin ensimmäinen poikkeus, eli tänään on luvassa hankipissa. Orjalle on nimittäin avattu nettiin sellane fanitili. Tyypit laittaa sinne pyyntöjä ja me toteutetaan ja kuvataan ja laitetaan jakoon ja ne sitten maksaa siitä jotain. Yleensä noita toteutetaan tässä aamupäivisin, samalla kun orja on apuna verstaalla. Mä valmistan sellasia erilaisia seksileluja ja BDSM-huonekaluja ja niitä pitää sekä koekäyttää että markkinoida, joten tarvitaan kuvia paljon. Iltapäivisin Rouvalla käy taas enemmän asiakkaita, joilla on seksuaalisia ongelmia yksin tai parisuhteessa ja joskus niille tarvii ihan opettaa, miten vaikka antaa vaimolle orkku ja silloin tarvitaan kilttiä orjaa, joka on tottunut tyydyttämään erilaisia naisia. No anyway, sitten illat on aikaa miellyttää meitä ja/tai meidän vieraita.

- Kiitos Herra, kiva ku kerroit. Hiukan jäi epäselväksi, että mitä Herra tarkoitti hankipissalla?

- No, niinku sanoin, ni toteutetaan asiakkaiden toiveita, mitä ne haluaa nähdä orjan tekevän. Tänään, ku ei ole niin huutava pakkanen, ni orja menee kyykkyyn tohon hangelle ja pissaa siihen, että saadaan yksi tyyppi tyytyväiseksi. Sitten se menee siihen vieren puhtaalle lumelle ja tekee lumienkelin, niin saadaan toinen tyyppi tyytyväiseksi ja sitku enkeli on tehty, mä tulen vielä kusemaan siihen päälle, ni saadaan kolmaskin toive täytettyä. Sit on aika hyvin kuule, ennen aamiaista jo kolme toivomusta täytetty.

- No ou jee, jäätyviä pissaenkeleitä. Orja tuhahti, mut tajusi sentään hiljentää muminaksi loput.

- Ai tollane asenne? Luulin, että saatiin ihan koulutettu orja, mut saatiinki joku brätti? Herra istahti sängyn reunalle ja veti orjan poikittain polvilleen. - Meillä orjat saa muistutuksen paikastaan kyllä välittömästi. Laske mukana ja kiitä. Ja samantien käsi löi perseelle lävähtäen ja orja kirkaisi. - Ei. vaan lasket ja kiität, eli sano ”yksi, kiitos Herra” ja niin edelleen. Ja Herra kuritti uudelleen.

- IIK, YKSI KIITOS HERRA

- Vielä kerran ilman turhaa huutoa. *Slap*

- Kaksi, kiitos Herra

- No niin, alkoi se sujua. Mennään vielä kymmenen, ni päästään joskus hommiin.

Ja kaksitoista kertaa yhteensä Herra läimäisi ja kaksitoista kertaa orja laski ja kiitti. Sen perse punoitti aika tavalla ja kyllä sitä hävettikin. Ensimmäinen aamu uudessa kodissa ja piti alkaa viisastelemaan. Mutta sen puolustukseksi, tilanne oli ihan uusi ja eilinen neitsyyden menetys ja ensimmäinen orgasmi sotki sen aivot ihan sekamelskaksi. Oikeestaanhan idea oli tosi kiva; sais miellyttää aika isoa porukkaa netin kautta ja sitten olisi vaihtelua. Mikäs sen kivampi kokemus, ku hankipisu ja lumienkeli nakuna. Kyllä se hoitaisi ja olisi talon paras orja vielä. Se pudottautui polvilleen Herran eteen ja pyysi anteeksi. Ja kyllä se myös tarkoitti sitä.

- No ei se mitään, mene pihalle nyt. Älä välitä kamerasta. Sisälläkin on niitä paljon ja niistä sitten koostan sopivat aina nettiin. Orja on vaan niinku ei oiskaan. Eli ensin pissalle kyykyssä niin, että pillu näkyy tänne portaille päin.

- Noin, hyvä, sitten enkeli siihen viereen. Heiluta käsiä ja jalkoja. Noin. Jää siihen meritähtiasentoon, niin Herra tulee ja lämmittää. Ja niin Herra meni ja kusi orjansa päälle. Päästä pillulle ja takaisin, liruttaen loput vielä orjan tisseille.

- Hyvä, sitten ylös ja sisälle, peseytymään ennen aamupalaa.

Herra odotti vieressä, kun orja peseytyi ja tarjosi jopa pyyhkeen, että se sai kuivattua itsensä. Sitten mentiin vihdoin keittiöön, johon piti taas mennä kontallaan ilman pyyhettäkään, koska se oli hänet tuoneen vanhan herran aluetta. Sitä herraa sai kuulemma kutsua Hopeaksi ja se oli tullun talon kaupanpäällisenä, koska oli ollut siellä jo edellisen isäntäparin aikaan. Hopea hoiti kaikki juoksevat asiat, kuten ruoan, lämmityksen ja kauppa-asiat, eikä tarvinnut muuta palkkaa kuin ylläpidon ja silloin tällöin niska- ja jalkahieronnan. Hieronnat olisi luonnollisesti jatkossa orjan vastuulla. Hopea oli tarkka rajoista, eikä sallinut orjalle muuta kuin nurkan keittiössä, johon oli laittanut puuron sellaseen teräskippoon. Herralle oli katettu pöytään kunnon aamiainen, tuoksuvan kahvin kera.

Eipä se auttanut orjan kuin sitten kontallaan syödä. Onneksi sen hiukset  eivät olleet vieläkään niin pitkät, että menisi kippoon asti. Se laittoi pään kippoon sisälle ja sai syötyä kipon tyhjäksi. Hopean vinkistä, orja myös nuoli sen kiiltävän puhtaaksi; ilmeisesti kippoa ei pestäisi ihan usein. Sen tissit laahasi lattiaa, kun se söi ja Herrakin huomasi sen. Pani merkille samalla, ettei ole orjan tissejä kokeillut paria läpyä enempää, pitäisi tilanne korjata verstaalla sitten.

- Kun orja on syönyt, se kiittää Hopeaa suukottamalla hänen varpaitaan ja asettuu sitten keskelle lattiaa polvilleen jalat haralleen, selkä suorana, katse lattiaan ja kädet niskan taakse. Tämä on sitten jatkossakin odotusasento, ellei kahleet tai muu vastaava syy estä sitä.

- Kyllä Herra. Ymmärrän. Siinä odotellessa oli aikaa tarkkailla uutta omistajaa tarkemmin. Orja tiesi jo, mihin Herra pystyi, mutta oikeastaan nyt vasta pääsi ihastelemaan siistiä partaa, ryhdikästä olemusta ja pitkiä sormia, niinku jollain pianistilla.

- No niin, nyt sitten näet verstaan. Tulehan perässä, ni availen ovet valmiiksi.

”Verstas” oli aika vähättelevä sana. Tila oli hillitön. Työstökoneiden seassa oli crossia, häpeäpaalua, panokoneita ja katosta riippui kokonaisia häkkejä ja samoin kiinnityslenkkejä, kahlekettinkejä ja kaikkea. Se olisi kenelle tahansa harrastajalle jo sellaisenaan loistokkaasti varusteltu dungeon, mutta orjan vinkkelistä se kieltämättä näytti enemmän kidutuskammiolta.

- Ensin laitetaan tällaset kiinteät käsi- ja jalkakahleet, ni saadaan muutenkin kiinni kuin vaan kaulasta. Tähän nyt seisomaan. Liekkiin päin ei saa katsoa. Laitan tollasen suojan väliin, mikä ei johda lämpöä, ni ei paikat pala ja jää sitten inasti irti ihosta. Ja niin Herra hitsasi metalliset kahleet kiinni orjan ranteisiin ja nilkkoihin, joissa oli kiinteät lenkit valmiina.

- Testataan. Tuus tänne ristille. Ristissä oli valmiina pikalukittavat soljet, joihin orjan kädet kiinnitettiin uusista ja kiiltävistä kahleista. Kun ristin jalkoihin laitettiin vielä orjan jalat, se oli aika kätevästi jumissa. Kilinää ja kolinaa kuului, mutta eihän orja nähnyt, mitä Herra hupilaatikosta kaivoi valmiiksi taskuunsa, sen se olisi ehkä arvannut, että ihan kiva yllätys ei olisi luvassa.

Herra pääsi vihdoin tutustumaan orjan rintoihin, jotka niin vallattomina roikkui nyt esillä, kun se ei saanut niitä peiteltyä millään. Hän hiplaili nännejä ja veti niistä. Kun minkäänlaista reaktiota ei tullut, hän veti uudelleen ja nipisti samalla voimakkaasti. Nyt orja vihdoin vinkaisi, että taisi se sentään hereillä olla. Herra päätti kokeilla, mitä ne kestäisi. Ensin pelkät klipsut. Orja inahti pikkuisen kummankin kohdalla. Huvikseen Herra päätti laittaa orjan kieleen pyykkipojan, jotta se pitäisi kielen ulkona ja olisi hauskemman näköinen, kun kuola alkoi valua sen rinnoille. Sitten hän irrotti nahkaisen vyönsä, mutta kun sillä huitaisi orjan rintoja, niin toinen paino putosi ja orja liikahti. Niinpä hän laittoi orjan vielä vyöllään kiinni ristiin ja nipsun takaisin paikoilleen. Nyt orja vingahti huomattavasti paremmin, kun veri oli ehtinyt nännissä jo hiukan kiertää. Herra laittoi molempiin nipsuihin painot kiinni, se varmaan rauhoittaisi paremmin.

Tulipa hänelle mieleen vielä kokeilla orjaan wandia. Kiinnitti sen telineeseen ja laittoi vielä toisetkin painot orjan rintoihin. Sitten Herra alkoi ruoskia orjaa tavallisella floggerilla. Kädet, rinnat, vatsa, pillu ja reidet. Orja kiihottui selvästi, jolloin hän kiihdytti ruoskintaa ja sen iho oli kauttaaltaan jo punainen ja sen hengitys kävi katkonaiseksi ja se olisi varmasti pian tullut, mutta Herra sammuttikin wandin viime hetkellä ja nauroi orjan epätoivolle, kun se yritti heilutella pilluaan, jotta saisi sinne edes jotain kosketusta.

- Ei liikaa makeaa mahan täydeltä. Etkös eilen juuri lauennutkin, mä tai Rouvakaan ei olla ehditty tässä välissä kertaakaan. Herra irrotti orjan jalat ja vyötärön ja poisti nipsut rinnoista ja kielestä, mutta jätti vielä sen kädet paikalleen.

- Mut anteeksi Herra, mutta mä tosissaan haluaisin tai sitten vaikka saada Herra uudelleen mun sisälle niinku eilen, ku se oli ihan maailman ihaninta kyllä.

- Tjaah, vai maailman ihaninta orja koki, kun oli meidän käytössä. No hyvä sitten. Eiköhän tää tästä ala sujumaan. Nyt taitaa kyllä orja olla niin kiihottunut, että laitetaan pepputappi venyttämään ja kädet kiinni, ettei se hiplaile salaa orkkuja itselleen. Nuolase märäksi, ni saan ton tungettua paikoilleen.

Ja sillai Herra teki. Tunki ihan hillittömän tapin orjan suuhun ja siitä kuolaisena suoraan suoleen. Ja sitten laittoi kädet sen selän takana noin selän mittaiseen rautatankoon kiinni, jolloin kummallakaan kädellä ei ylttänyt avaamaan toisen solkea ja orja oli taas avuton (ja edelleen kiimassa). Herra kiinnitti talutushihnan orjan kaulapantaan ja lähti taluttamaan takaisin keittiölle päin. Oli lounasaika ja Rouva ottaisi orjan iltapäiväksi. Koska orjalla ei ollut ateria-aika, niin Herra käski sen polvilleen eteissaliin ja laittoi sen hihnan naulakkoon kiinni.

Orjalla oli aikaa miettiä aamupäivää ja kaikkea uutta, mitä se oli taas kokenut. Se tiesi, että orgasmi oli ollut lähellä ja olisi halunnut laueta, mutta ei kerta kaikkiaan keksinyt, miten. Oli vähän riskialtista nousta, jos vaikka kaatuisi, kun hihna oli naulakossa kiinni. Ja mihin sitä pillua voisi hinkata, kun eteisaulassa ei ollut mitään. No oli siinä pari ovea, jos se saisi suullaan oven auki, ehkä siihen voisi hinkata sopivasti kulmassa. Rouvakin meni siitä ohi, korkeissa koroissaan sisälläkin, hän oli kyllä upea ilmestys, muttei edes huomioinut orjaa mennessään, koska sen aika olisi vasta lounaan jälkeen. Häiriö kuitenkin pelasti orjan rankulta, koska se ei uskaltanut ottaa riskiä edes koittaa nousta, saati olisi uskaltanut koskea kahvaan, kun kahvat oli kerta erikseen kielletty.

Niinpä se alkoi miettiä, mitä kaikkea päivään vielä mahtuisikaan, jos aamu kerran oli tuollainen.

Orjan uusi koti; Rouvan iltapäivät

Rouvan syötyä lounaan miehensä kanssa, hän tuli eteisaulaan, jossa odotti aiemmin orgasmin rajalle kiihotettu orja. Se oli jätetty ilman mahdollisuutta helpotukseen, odotti polvillaan kädet selän takana ja kaulapannasta tuleva ketju oli nostettu naulakon koukkuun.

- No niin, mun seuraava asiakas on tulossa kohta puoliin keskustelemaan murheistaan, kun hän ei osaa suhtautua ajatukseen, että heille tulisi orja, vaikka mies sitä kovasti haluaa. Tässä talossa, mutta eritoten mun työhuoneessa, orjat ei puhu. Ei vaikka tulisi mitä. Jos hämmennyt, olet hiljaa. Jos säikähdät, olet hiljaa. Vaikka kuka tahansa asiakas kysyisi mitä, orja ei vastaa, ellei Rouva anna erikseen lupaa. Ymmärrätkö? Rouva otti orjan leuasta kiinni ja nosti sen katseen itseensä päin. Rouvan kirkkaanpunaiset kynnet pureutui sen nahkaan ja orja koitti nyökytellä ymmärtämisen merkiksi, vaikka kyynelkin meinasi tirahtaa poskelle kivusta.

- Sitten, jos orja luulee, että Rouvan kanssa pääsee helpommalla kuin Herran, se voi unohtaa sellaset toiveet just nyt ja heti. Muhun ei vetoo mikään koiranpentukatse tai tiukkapillune nyyppä, joka luulee olevansa joku prinsessa väärässä sadussa. Orja tulee oppimaan, että se on meidän omaisuutta ja sen ainoa tehtävä on helpottaa meidän elämää.

- Kyllä Rouva, et tule pettymään muhun.

- No opettele nyt ensin puhumaan, ni katsotaan sitten. Orja ei sinuttele Rouvaa, vaan teitittelee aina. Siks toisekseen orja ei viittaa itseensä ensimmäisellä persoonapronominilla, vaan se on joko orja tai se. Kokeile uudelleen.

- Kyllä Rouva, antakaa anteeksi, niin ette tule pettymään tähän orjaan.

- Joo, parempi. Ja nyt sitten suu suppuun, mennään.

Suunta oli sama kuin Herrankin kanssa, mutta kun Herran verstas oli pohjakerroksessa, ainakin puolittain maan alla, niin Rouvan työhuone oli sen päällä, johon oli erillinen käynti myös suoraan ulkoa. Rouvan korot kopisi käytävillä ja orjan kettinki säesti. Sanaakaan ei enää vaihdettu.

Työhuoneen ovella Rouva jätti orjan hetkeksi yksin ja haki sisältä nahkaisen puolihupun. Hän asetteli sen hyvin paikalleen ja kiinnitti soljet huolellisesti kiinni, eikä orjalle jäänyt yhtään valoa hupun sisään. Se ei nähnyt mitään, korvien kohdalla tuntui olevan jotain pehmikettä, että äänetkin vaimentuivat ja nahan tuoksu valtasi sen ajatukset. Kun Rouva talutti sen huoneeseen sisään, se ymmärsi olevansa Herrasväestä riippuvainen monella tapaa. Lisäksi se ymmärsi olevansa edelleen kiihottunut. Tai vielä. Se ei ollut ihan varma. Mutta oli kiva olla omistettu. Sai heittäytyä vain palvelemaan. Ehkä joskus hänestä olisi enemmän apua. Ehkä jonain päivänä hän saisi uudelleenkin vielä orgasmin. 

Rouva vei sen keskelle lattiaa ja käski taas polvilleen. Onneksi siinä kohtaa oli matto alla, sillä sen polvet ei olleet vieläkään tottuneet kovaan lattiaan. Orja upposi ajatuksiinsa, eikä rekisteröinyt sisään tulevaa asiakasta kuin pienestä ilmavirrasta, joka hyväili sen ihoa asiakkaan kävellessä ohi.

Jos se olisi keskittynyt tarkemmin, se olisi kuullut asiakkaan ja Rouvan välisen keskustelun, jossa Rouva vakuutteli asiakkaalle, että orjasta voisi olla apuakin kotona. Sen voisi laittaa vaikka jalkarahiksi tai se voisi olla nyrkkeilysäkkinä, jos asiakas haluaisi purkaa turhautumistaan. Puhumattakaan, miten se voisi auttaa seksuaalisesti, jos vaikka vaimoa ei huvittaisi aina kuin miestään. Asiakas oli edelleen epävarma, jos vaikka mies ihastuisi siihen? Mutta Rouva vakuutteli, ettei noihin voinut ihastua. Sanojensa vakuudeksi, Rouva meni ja irrotti orjan kädet selän takaa, vain kytkeäkseen ne uudelleen kiinni, mutta edestä. Rouva sanoi, että orja voisi nyt tyydyttää itsensä hänen kenkäänsä ja koska kiima oli kova, orja oli innoissaan. Se kävi kyykylleen Rouvan jalkoihin ja alkoi liikuttaa pilluaan Rouvan kenkää vasten. Taas orja pääsi melkein huipulle, kun Rouva käskikin sen lopettaa ja nuolla korkkari puhtaaksi. Rouva sanoi, että se oli likainen kiimapillu, joka ei ansainnut nautintoa ja asiakas katsoi haltioituneena, miten orja totteli ja alkoi nuolla Rouvan korkokenkää omasta limastaan puhtaaksi. Kyllä tuollainen orja olisi varmaan ihan kätevä kotona. Tuollane nöyryytettävä versio, jonka voisi laittaa vaikka miten likaisiin tehtäviin ja se olisi tyytyväinen, kun saisi olla avuksi… Asiakkaan aika tuli siinä sivussa täyteen ja pian orja jäi Rouvansa kanssa kahden.

- Rouva, anteeksi että orja puhuttelee, mutta saisiko se nuolla Rouvalle orgasmin? Orja kysyi mielestään herttaisella, vähän lapsellisellakin äänellä.

- Puhu normaalilla äänellä, en jaksa mitään pikkuisten sössötystä kuunnella. Mutta eiköhän se käy, seuraavaan asiakkaaseen onkin hetki aikaa.

Rouva nosti muitta mutkitta hameen helmat ylös ja otti paremman asennon, työntäen pillunsa ihan sohvan reunalle ja laittoi jalat levälleen, jotta orja pääsi siihen väliin nuolemaan. Orja kävi innokkaana työhön. Se muisti, mistä Rouva oli pitänyt eilen ja alkoi rauhakseltaan lämmitellä ensin klitoriksen reunoilta, nuollen pitkin vedoin. Vähän se oli haparoivaa, koska huppu oli vieläkin paikallaan ja esti näkyvyyden, mutta kieli osasi työnsä. Rouva kuitenkin työnsi sen päätä alaspäin ja käski nuolla sen persereikää. Orjaa yökötti koko ajatus, mutta eihän siinä tainnut vaihtoehtoja olla. Ei kukaan ollut kysynyt alunperinkään, mihin orja oli valmis, että kaiketi sen ajateltiin olevan sitten käytössä ihan mihin vaan. Se yritti kierrellä ja kaarrella, mutta Rouva painoi sen päätä ja korotti ääntään entisestään, ja niin orja pakotti kielensä ulos. Iho perseen ympärillä oli ryppyinen, mutta Rouva selvästi sai kiksejä, kun kieli siihen osui ja siitä orja innostui. Jos se pitäisi Herrasväen orkuissa ja tyytyväisinä, sillä itselläänkin voisi olla kivempaa ja ennen kaikkea tyydyttävämpää.

Rouvan käsi piti edelleen orjan päätä alhaalla ja toinen käsi etsiytyi pillulle hieromaan samalla, kun orja tutustui Rouvan peräaukkoon kielellään. Rouva kävi pian hurjana ja laukesi kirkuen ja ruiskien nesteitään sinne sun tänne. Hän jätti orjan kontalleen ja kävi vessassa siistiytymässä ja talutti sen jälkeen orjankin vessaan, jossa antoi sen käyttää pyttyä ja pestä kätensä.

Sitten olikin aika seuraavan asiakkaan, mutta sen ajaksi Rouva laittoi orjan jonkinlaiseen häkkiin, johon se kiinnitti sen kädet yläosaan ja jalat erilleen kulmiin. Orja olisi näytillä istuen, eikä pääsisi vieläkään koskettelemaan itseään, eikä näkisi, mitä muut näkivät. Sillä oli aikaa ajatella. Oikein kovasti aikaa ja kyllä se sitten ajattelikin. Sen huppu oli ihan märkänä squirtista, niin märkänä, että pisaroita valui poskelle ja suuhunkin aina välillä.  Rouvan maku ja tuoksu naaman edessä kiihotti sen vielä kovemmille kierroksille pään sisällä. Päivä oli ehkä vasta taittumassa iltaan, mutta vieläkin oli vasta ensimmäinen päivä. Eilinen orkku oli kyllä kamalan kiva. Saisikohan se niitä vielä lisää? Jos se perseen nuolemista vaatisi, niin orja opettelisi olemaan maailman paras perseennuolija. Sillähän siitä selvittäisiin sitten. Ajankulusta oli vaikea sanoa mitään, mutta jossain kohtaa asiakas oli lähtenyt ja ehkä seuraavakin, kun Rouva tuli hakemaan orjaa häkistä. Iltapäivän hommat oli tehty ja Rouvalla ei olisi nyt hetkeen käyttöä orjalle, joten se vietäisiin keittiöön, jossa Hopea voisi antaa sille illallista ja mitä nyt haluaisikin sitten antaa. 

Se käveli Rouvan taluttaessa kettingistä, hupun se oli saanut sentään pois, mutta ymmärsi vasta myöhemmin, ettei ollenkaan tiennyt, minkälainen Rouvan työhuone oli. Se oli huputettu ennen sinne viemistä, eikä huppua poistettu kertaakaan sinä aikana. Se hiukan hämmensi orjaa, mutta ehkä sille näytettäisiin sitten myöhemmin sekin paikka. Rouvan piti vielä muistuttaa ovella, ettei sillä ollut oikeutta kävellä keittiössä, joten se putosi kontalleen. Hopea laittoi lattialle vadin täynnä perunoita, jotka orjan piti kuoria ja se alkoi hommiin, kun tanko vihdoin poistettiin sen ranteiden välistä.

Hopea ei tainnut välittää jutustelusta. Se vaan touhusi omiaan ja orja teki samoin hiljaisesti työtään. Kysymyksiä sillä kyllä olis ollut vaikka kuinka paljon. Yhtäkkiä orja kuuli viuhahduksen ja samantien kipu pureutui sen selkään. 

- Ai saatanan hullu, lopeta!

- Noh, noh. Orjat ei puhu keittiössä. Laita yksi peruna suuhun ja pidä se siellä. Ja sitten töpinäksi. Unohduit mihin lie haaveisiin ja työ hidastui. Viivytykset keittiössä maksetaan aina välittömästi.

Mahtoiko ihokin mennä rikki, kun edelleen selässä tuntui isku, vaikka vaan yksi isku olikin. Hopealla taiskin olla joku härkäruoska tuolla jemmassa. Ehkä se oli unohtunut haaveisiin, pitäisi jatkossa siis tsempata. Ainakin se nyt tiesi, minkälainen mies tuo oli. Toivottavasti Hopea ei kostaisi jättämällä sen nälkään, koska nälkä sillä jo oli. Mutta Rouvalle annettu orkku varmisti, että se saisi huomennakin illallista, joten ei asiat pahasti olleet. Ei Hopea varmaan uskaltaisi poiketa säännöistä, kun orja oli aterian ansainnut. Vihdoin viimeinen peruna. Hopea oli vissiin oikein kytännyt,  koska nappasi samantien vadin ja kuorimaveitsen,  mut ei sanonut mitään orjan suussa olevasta perunasta.  Käski vaan mennä nurkkaan odottamaan, eikä orjan kannattanut vetkutella, koska se tiesi, mitä siitä seuraisi.

Nurkassa oli kyllä tosi tylsää. Peruna suussa, se kuulosteli ruoanvalmistuksen ääniä, haisteli tuoksuja, jotka toi veden kielelle. Kyllähän Hopea osaisi varmasti laittaa hyvää ruokaa, kun kerran herrasväki tykkäs ja anto sen hoitaa yksinään. Pannulla tirisevän pihvin tuoksu oli melkein sietämätön, kun nälkä oli kova. Joutessaan se pureskeli perunasta mahdollisimman äänettömästi palasia ja nieleskeli niitä, kunnes suukin oli ihan tyhjä. Ajattoman iäisyyden jälkeen Hopea vihdoin antoi luvan mennä syömään. Laittoi tutun metallisen kipon lattialle eteensä ja kiinnitti orjan kädet uudelleen kepillä sen selän taakse. 

Hopea ei kyllä yhtään nyt ajatellut, että orjan piti syödä lattialla. Olipa helppo homma. Just joo. Eikä ruoka ollut pihviä nähnytkään. Jotain lihan palasia perunankuorien seassa liemessä, niinku keitto. Mut nälkä oli kova, ni ei se auttanut ku laittaa naama kulhoon  ja ryystää. Keitto oli ihan kamalaa. Mieluummin se söisi vaikka Rouvan persettä, jos saisi päättää. Siks toisekseen, sen piti vähän väliä mennä eteenpäin, kun kippo karkasi alta ja käsillä ei saanut otettua kiinni. Ja hetken päästä se oli jo kokonaan nurkassa, jossa maiskutus kuului ja pylly vaan heilui. 

Orjan uusi koti, yhteinen ilta

- Mikäs perseenpyörittäjä täällä on? Onko ruoka vielä kesken?

Orja oli kontillaan lattialla ja nuoli metallikippoa kiiltävän puhtaaksi, läski-kuorikeiton jäljiltä. Ei ollut mitään takuita, että kippoa pestäisiin ruokailujen välissä, joten viisaampi koittaa putsata se kiiltäväksi. Sen kädet oli kiinnitetty tankoon sen selän taa, joten se ei voinut pitää kiposta kiinni. Niinpä se olikin ajautunut nurkkaan, jossa kippo vihdoin pysyi paikallaan, nuoli kippoa ja heilutti (tahattomasti) persettä. Herra ihaili näkyä ja nyökkäsi hyväksyvästi Hopealle, kun katseli samalla keittiössä valmistuvaa illallista.

- Mennään sitte saliin, alkaa tulla ilta ja tulee muutama tuttu iltaa istumaan. Joko kiitit ruoasta?

- En Herra ehtinyt. Anteeksi. Kiitos Hopea illallisesta.

Ja kuin koulutettu koira, orja meni ja pussasi Hopean varpaita vielä kiitokseksi, kuten sitä oli käsketty. Hopea murahti jotain vastaukseksi, joten ilmeisesti hidas kiitos oli sallitun rajoissa.

Sitten Herra vei sen samaan saliin, jossa se oli eilen illalla esitelty. Siellä oli nyt suuri pyöreä pöytä keskellä salia ja lisäksi kaikenmaailman roikutuspisteitä ja penkkejä. Orjalle oli näemmä tulossa ihan täysi päivä palvelusta.

Oikeastaan olisi ehkä ollut sittenkin parempi, ettei se olisi lauennut eilen. Nyt se tiesi, mitä halusi tehdä enemmän kuin mitään muuta ikinä koko maailmassa. Laueta. Sillai ihanan vastustamattomasti. Saada kokea uudelleen sen tunteen, kun ilotulitus alkoi sen pillussa ja onnen väreet levisi koko kropalle. Samalla se halusi entisestään aiheuttaa orkkuja sen omistajille. Ehkä itsekkäistä syistä, mutta kuitenkin. Oli ihanaa saada Rouvakin kirkumaan nautinnosta. Ja Herran kalu oli maailman mahtavin miekka. Jos sen saisi uudelleen sisään, olisi kyllä kaiken vaivan arvoista. Nyt, kun se käveli Herran vierellä ja haisteli miehen tuoksua, sen pillu kastui taas ihan läpimäräksi.

Herra kyllä haistoi myös orjan kiiman, mutta ajatteli ottaa siitä kaiken irti vielä illan aikana. Nyt hän talutti sen pöydälle ja käski kiivetä makaamaan. Lähempänä orja huomasikin vasta, että pöytä oli niinkuin iso onnenpyörä. Pöydän päällinen pyöri ja liikkumattomilla reunoilla oli kirjoitusta, jota se ei ehtinyt lukea. Pöydässä oli myös metallirenkaat, joihin orja kiinnitettiin kahleistaan, meritähden asentoon. Herra laittoi orjan suuhun vielä reikäisen muovisen pallon, ei kuulemma siksi, ettei orja saisi puhuttua, vaan siksi, että sen kuola valuisi poskille.

- Hmmmm... jotain tuosta kattauksesta nyt puuttuu. Joo, keksin. Pöydästä puuttuu liina. Hirveen epäsiistiä.

Jostain Herra nappasi ohuen valkoisen sifonkiliinan, joka peitti koko pöydän orjineen. Vaikka siitä kyllä näkyi aika paljon läpi. Mutta kuitenkin jotenkin kiva, että sai pillun peittoon ennenkun ihmiset alkaisi oikeesti syömään siinä ympärillä. Liina oli juuri ja juuri ehtinyt vasta laskeutua, kun Hopea tuli tarjoilukärryn kanssa viereen ja alkoi kattaa pöytään lautasia ja ruokia. Ihanat tuoksut leijaili orjan nenään ja tietysti se alkoi kuolata entistä enemmän. Sitä ei kuitenkaan kukaan muu huomannut, sillä saliin oli tullut Rouvan lisäksi muutama muukin ääni, joita orja ei tunnistanut.

Seurue istui illastamaan, eikä ollut huomaavinaankaan orjaa, joka oli kuitenkin kaiken keskellä. Kun he olivat jo jälkiruoassa, orjan vatsalle oli tuotu kulhollinen pyykkipoikia. Niinpä ruokailijat alkoivatkin laittaa niitä kankaan läpi orjan ihoon kiinni. Rintoihin tietysti, mutta myös ihan kylkiin, reisiin, käsiin ja viritteli joku niitä myös orjan klittaan ja häppäreihin.

Kun Hopea oli kerännyt kaikki astiat pois, nousi ihmiset seisomaan pöydän ympärille ja kaikki keräsivät liinan reunat nyrkkeihinsä ja kun Herra laski ÄN-YY-TEE NYT, niin kaikki nostivat liinan yhtä aikaa, jolloin kymmenet pyykkipojat irtosivat samaan aikaan ja jos suugägi ei olisi estänyt isompaa ääntä, olisi kuulosuojaimet olleet tarpeen. Sen verran ärhäkästi nimittäin orja kapinoi peiton poistoa.

Mutta sitten olikin aika sirkushuvien, nimittäin Rouva halusi näyttää vieraille, miten kiva uusi onnenpyörä oli ja pyöräytti orjaa, varoittamatta ees ennakkoon. Se pyöri noin puolitoista kierrosta ja kaikki ryntäsivät katsomaan, mitä pöydän reunassa luki sen pään kohdalla.

- Värikuulasotaa. Miten se menee?

- Ai tää tuli alkuun, no ihan hyvä. Eli kaikille tulee pyssyt ja eriväriset värikuulat. Orja sidotaan paikalleen salin toiseen päähän ja me seisotaan tuon viivan takana toisin päin. Kun kello kilahtaa, käännytään ja ammutaan. Se, kenen väriä ei löydy orjasta, tipahtaa joka kierroksella. Sitten kun osallistujia on enää pari, voidaan määrätä tarkemmin paikka x kropassa, mistä osuman on löydyttävä. Ok?

- Onko tää sit ihan ok tolle teidän orjalle?

- Joo, tottakai. Eihän siltä kysytä. Se on meidän ja tekee niinku käsketään tai ottaa rankun ja sitten tekee, niinku käsketään. Missään tapauksessa se ei itse tule koskaan enää päättämään edes milloin se kaivaa nenäänsä, joten ihan hyvä totutella tavoille samoin tein.

Puhuessaan Herra irrotti orjan solkia ja kun kaikki oli irti, käski sen tulla perässä. Herra laittoi sille muovisen visiirin, joka peitti sen kasvot ja kaulan ja samalla Hopea oli virittänyt seinän ja lattian suojaksi muovitetun kankaan. Kaikki kulki kiskoilla ja koska saliin oli suunniteltu monenlaista käyttöä, ei aikaa juuri mennyt valmisteluihin. Orja oli kohta kiinni katosta roikkuvassa telineessä, jolloin sen jalat olivat vain 10 senttiä lattiasta ja haara-asento, sekä kädet oli kiinnitetty kehikon kulmiin.

- Ensimmäinen harjoituskierros. Mikään kiire ei ole ampua, eli tähtäätte kunnolla ja otatte aseeseen tuntumaa. Ja sitten, kun arvelette, että osuma on varma, ammutte. Omaan tahtiin. Antaa mennä.

Herra ja Rouva itse ampuivat orjaa suoraan häpykummulle. Ai että, kun se tuntui kipeältä. Vieraat innostui sätkivästä maalista ja ampuivat myös, jonkun osuessa tisseihin, jonkun toisen vatsalle. Keskikropassa on nimittäin paljon hyvää maalialuetta. Värikuulan osuma on omanlaisensa kipu. Kun kuula osuu, sillä on vauhtia kovasti ja se niinku lassahtaa iholla, jolloin sen pinta hajoaa ja sisällä oleva väri tekee sellasen, noin 15cm halkaisijaltaan olevan väriläikän. Se tuntuu syvällä lihaksissa ja kropassa, toisin kuin vaikkapa pinnasta haukkaava piiska.

Kun kierros oli ammuttu, Herra painoi jotain nappia ja koko teline orjineen tuli kiskoa pitkin heidän eteensä. Orja tarkistettiin, että kaikki sateenkaaren värit löytyivät ja napista teline liukui takaisin takaseinän eteen. Sitten toisesta napista koko teline kääntyi, tarjoten puhtaan valkoisen ihon uudeksi maaliksi.

- Noniin, sitten eka kilpailukierros. Eli kaikki lataa ja tulee tän viivan taakse seisomaan. Laitan tuon käynnistysajastimen päälle ja kun kilahtaa, saa kääntyä ja ampua. Kone raksahti kolme kertaa ja sitten se kilahti. Kaikki kääntyi ja ampui. Jotenkin tuollanen lähtölaskenta toi fiiliksen, että on joku kiire, niin orjaan osui kaikki luodit lähes yhtä aikaa, perseelle ja selkään lähinnä. Tosin keltainen läntti seinäkankaassa kertoi, että yksi huti oli ja keltaisen aseen rouva nostikin käden ylös, että myönsi virheensä ja vei pyssyn takaisin koriin ja vetäytyi sivulle katsomaan.

Nyt orjassa ei ollutkaan enää yhtään puhdasta puolta, joten Hopea tuli ämpärin kanssa, jossa oli karhea sieni ja pesuvettä ja ronskein ottein pyyhki orjan puhtaaksi. Jos oli nöyryyttävää olla ensin vain ruokapöydällä vain viihdettä, sitten maalinukkena, niin pesu se vasta alentavaa olikin. Orja ei voinut yhtään auttaa itseään, vaan kylmä ja märkä sieni osui sinne, minne Hopea halusikin sen osuvan. Värit sekoittuivat pesuveteen ja valuivat orjan jalkoihin, tehden sinne laajenevan sateenkaarilammikon

Sitten taas uutta kierrosta. Ja näin jatkettiin aina kahdelle puolelle osumat ja sitten orja pestiin. Taisi olla jo kymmenes kierros, kun oli enää pari kilpailijaa ja Herra sanoi, että olisi tarkoitus osua oikeaan tissiin ja lähinnä nänniä oleva väri voittaisi. Orja oli lopen uupunut. Sen kroppa sattui. Iho tuntui aralta ja olisi varmaan täynnä mustelmia seuraavat päivät. Se olikin tosionnellinen, kun kuuli, että enää yksi erä edessä. Sitä se ei ottanut huomioon, että meneillään oli vasta onnenpyörän ensimmäinen laji.

Voittaja saisi pyöräyttää seuraavaksi, mutta vielä Hopea sen kertaalleen ensin pesi, ettei pöytä tai vieraat likastuisi. Sitten se vietiin takaisin pöydälle ja kahlittiin paikalleen. Pöytä alkoi taas pyöriä.

- 10 raippaa.

- No se on tuttu kaikille. Laitetaan orja tuohon piiskapenkkiin kiinni ja saat valita välineen, kun voitit edellisen kisan.

Vieras meni valitsemaan raippaa ja toiset auttoivat orjan paikoilleen. Rouva ruoski, eikä orja saanut yhtään alennusta. Itseasiassa, Rouvan iskut oli hyvinkin napakat ja jo ensimmäinen jätti syvän raidan orjan perseelle. Niitä vielä 9 lisää ja taas orja pöydälle.

- Orgasmi.

- No niin. Vieraat ensin, jos haluatte? Sääntöjen mukaan orja antaa ainakin yhden orkun, mut voidaan sopia että se antaa kaikille yhden tai niin monta kuin loppuillasta ehtii.

- No saishan tuo nuolla vaimolle orkun, jos osaa. Mä voin painaa sitä perästäpäin samalla, yksi miesvieraista sanoi.

- No sehän sopii. Niin se taisi eilenki mennä, etten malttanut olla painamatta samalla, kun se nuoli Rouvaa niin innokkaana. Rouvas voi mennä tuohon divaanille, orja siihen eteen kontalleen ja sä voit painaa siitä sitten.

Orja oli innoissaan. Vihdoin joku panisi sitä ja se ehkä sais itsekin orkun siinä samalla. Se alkoi nuolla varovasti vierasta naista ja tunsi, miten sen oma pillu alkoi valua reisille. Naisen puoliso asettui polvilleen orjan taakse ja ihaili näkyä runkkaillen samalla omaa penistään pelikuntoon. Kun mies katsoi edessään olevaa pyllistystä, se sai kuningasidean. Jospa tuota voisi painaa perseeseen, kun vaimo ei antanut. Mies viittoili Herralta luvan kakkoseen ja sen saatuaan survaisi suoraan sisään. Orja oli järkyttynyt. Miehen kalu ei ollut onneksi hävyttömän suuri, mutta se oli toivonut täytettä pilluunsa, joka oli jo aamulla kiusattu wandilla orkun partaalle ja jätetty siihen rajalle roikkumaan.

No se nuoli ja antoi persettä ja toivoi hyvää lopputulosta. Eihän se oikein muuta voinut. Omistajat päätti. Oikeastaan asiat vois olla varmaan paljon pahemminkin. Se ei ehkä tiennyt, miten asiat voisi olla vielä huonommin, mutta varmaankin ne voisi. Ja niin vaan pariskunta saavutti huipun, eikä toinen pariskunta halunnut tällä kertaa kokeilla, vaan kaikki toivotteli hyvät yöt ja orja jäi omistajiensa seuraan.

- Orja voisi antaa vielä Rouvalle jalkahieronnan, niin mennään sitten kohta nukkuu, ollut aika pitkä päivä.

Kun orja hieroi Rouvan jalkoja, he pääsivät juttelemaan päivästä ja samoin tulevista. Fanivideomateriaali illalta olisi kyllä huippua. He saisivat kovat rojaltit sen esittämisestä oikealle kohdeyleisölle, että varmaan tämä sijoitus tulisi vielä kannattamaan. Ja ainahan sen voisi myydä sitten vaikka Siittolaan, kun yleisö kyllästyy ja on aika hommata uusi orja. Herra kyllä mietti vielä orjan pillua. Antaako sen laueta, vai laittaako lukkoon ja käyttää vaan sen persettä toistaiseksi. Isoja päätöksiä.

- Otapa suihin samalla, ni saan kassit tyhjäksi.

Ja niin Herra nousi Rouvan viereen seisomaan ja laski housut alas, jotta orja sai kalun suuhunsa. Tai kalun pään. Eihän se millään mahtunut kokonaan. Se nuoli ja imi ja pyöritteli kieltä kalun uurteissa ja tutustui tuohon jumalaiseen vehkeeseen oikein kunnolla ja Herra nautti ja hyvin nauttikin. Mietti samalla, mitä kaikkea kivaa se voisi orjalle vielä tehdä ja vähän yllättäen laukesi orjan suuhun. Painoi orjan pään ihan kiinni itseensä ja laukesi syvälle sen kurkkuun.

Siihen onkin hyvä lopettaa päivä. Varmuuden vuoksi orjan kädet laitettiin sängyn jalan taakse kiinni ja sen jalkojen väliin laitettiin levitintanko. Se ei saisi runkattua yön aikana itselleen orkkua ja niin sen omistajat nyt halusivatkin sen pitää. Puutteessa, mutta kovassa kiimassa.

Orjan uusi koti: Omistetun arkea

Orjan päivät kului yksi kerrallaan. Eihän se voinut vaikuttaa huomiseen mitenkään, niin tulevaisuutta oli turha ajatella. Kaikki oli suunniteltu valmiiksi. Heräämisestä siihen, kunnes se lukittiin yöksi omistajien sängyn viereen lattialle.

Kun se talvella oli taloon tullu, niin nyt sillä oli takana jo kevät ja kesäkin. 249 pv ilman orgasmia. Ei sillä, että orja laskisi, mutta 250 päivää se oli nyt talossa ollut ja ekana päivänä saadun orkun jälkeen Herra oli päättänyt viisaammaksi lukita sen häppärit yhteen niihin pikapikaa istutetuista rengaslävistyksistä. Kun orjan kädet oli vielä lukittu suurimman osan aikaa siten, ettei se päässyt koskemaan itseään ja Hopea pesi sen edelleen karkealla sienillä silloin kun sitä huvitti, orjalle ei kertakaikkiaan jäänyt edes tilaisuuksia koittaa helpottaa itseään. Kun se söi, sen rinnat laahasi lattiaa ja siinäpä oikeastaan kaikki kiva kosketus olikin. Herra laukesi useimmiten panemalla sitä perseeseen ja Rouva taas, kun orja nuoli sitä.

 

Orja ansaitsi ravintonsa olemalla omistajien käytössä, heidän haluamalla tavalla, eikä siltä kysynyt kukaan mitään. Se kyllä toivoi, että Herralla oli lukon avain tallessa ja ehkä joskus vielä se saisi taas orkun. Sellasen ihanan orgasmin, joka ravistelis koko kroppaa ja tuntuis sielussa asti. Orjan vatsanpohjaa oikein kouraisi, kun se haaveili siitä.

Mutta jos upottautui haaveisiin, sai helposti rangaistuksen ja niinhän siinä kävi nytkin. Hopea huomasi, kun orjan haaveet sai siivet ja sen peukalot hakeutui vaivihkaa nänneille ja samalla pähkinöiden kuoriminen unohtui. Vaikka juuri siksi sen kädet oli vapaat, että työ sujuisi nopeammin. Härkäruoska pureutui orjan selkään jo ennen ensimmäistäkään vastalausetta, Hopea käski orjan nurkkaan polvilleen ja löi vielä 9 kertaa ruoskalla sitä selkään. Hopea uskoi vanhanaikaiseen kuriin. Orjien tuli tehdä työnsä hiljaa ja tehokkaasti. Se käski orjan vielä kääntyä ja pyytää anteeksi.

- Anteeksi Hopea, unohduin haaveisiin.

- Niin, huomasinhan minä. Tästä saat  wasabitahnaa molempiin nänneihin ja päälle ilmastointiteippiä, niin ei sotkeudu pähkinät. Laitetaan vielä suukin kiinni tällä, kun en jaksa mitään vikinää kuunnella, kunnes saat homman valmiiksi. Olepa hyvä.

Orjan ei auttanut kuin nyökätä mukamas kiitokseksi, vaikka sillä vedet nousi silmiin, kun selkä oli tulessa ruoskan jäljiltä ja nännit tuntui palavan kipakalla liekillä teippien alla koko ajan. Nyt se laittoi kuitenkin töpinäksi, eikä aikaakaan, kun pähkinät oli kaikki kuorittu ja kuoren palat toisessa kipossa. Se asettui nopeasti nurkkaan odotusasentoon ja toivoi, että teipit poistettaisiin pian.

Jonkun ajan päästä Rouva tulikin keittiöön ja huomasi orjan tukalan olon ja teipit. Hän kysyi Hopealta, mikä juttu ja Hopea tietysti kertoi kaiken, orjan mielestä ihan liioitellen sen hidastelua, mutta kuitenkin.

Rouva kiinnitti kettingin orjan kaulakahleeseen ja talutti sen Herran verstaalle. Se kiinnitettiin pöytään, jossa oli lenkit valmiina orjan kahleita varten ja vasta sitten teipit revittiin nänneistä pois. Rouva kasteli sienen vesipisteellä ja puolihuolimattomasti hinkkasi orjan rintoja märällä sienellä ja se oli onnesta soikea, kun kipu vaihtui huolenpitoon. Rouva ja Herra keskusteli keskenään, eikä kummallekaan tullut mieleenkään poistaa orjan suulta teippiä.

Herra: Tiesitkö muuten, että jos sen nännit lukittais pysyvästi, niin saatais aika iso raha siltä samalta fanilta, joka maksoi sen pillulukostakin. Se on tarjonnut nänneistä lähes joka viikko kasvavan summan, että me kiinnitettäis ne lukot, jotka se lähetti. Niin se sais ihailla omia lukkojaan sitten kaikissa tulevissa lähetyksissä. 

Rouva: No eihä me sen nänneillä mitään tehä, että sen puoleen.

Herra: Niinpä ja ehkä sekin muistais paremmin, kenen ne tissit on, kun lukot riippuis ja muistuttais joka askeleella..

Rouva: Onko meillä muita pyyntöjä liittyen sen tisseihin?

Herra: No on tuolla jotain, mut saadaan tästä nyt niin hyvää materiaalia, että olkoon. Siks toisekseen, kyllä se oppii käyttäytyy sitten lukot nänneissä. Nehän on ihan kätevät kaikenlaiseen uuteen kivaan sitten.

Samalla Herra irrotti orjan kädet ja auttoi sen istumaan pöydälle. Se oli kauhuissaan kuulemastaan, mutta tiesi, ettei sen auttaisi sanoa mitään. Pariskunta oli jo tehnyt päätöksen. Rouva toi sen taakse siirrettävän valkokankaan ja pöydän yläpuolella olevat valot laitettiin violetin värisinä päälle. Herra kaatoi öljyä kahteen ruukkuun ja toi ruukut orjan molemmin puolin.

- Ensimmäinen tehtävä on että pidät silmät kevyesti kiinni, niin ettet rypistä luomia yhtään ja kastat kummatkin kätesi öljyssä ja hierot rintoihin sitä ainakin sellaset 5 minuuttia. Oikein rauhallisesti siis. Molemmat kädet pitää olla koko ajan rinnoilla tai nopeasti käymässä purkilla ja sitten takaisin. Saat siis viisi minuuttia aikaa jättää nänneille hellät hyvästit. Otan  suulta teipin pois, että näytät kauniilta ja levolliselta.

Kamerat käynnistettiin, videoihin lisättäisiin myöhemmin sopivaa taustamusiikkia ja "jäähyväiset nänneille" tulisi olemaan tilaajille saatavilla pitkän aikaa lisämaksusta. Kerralla purkkiin ja ajan loputtua valot himmeni, kunnes tuli täysin mustaa ja kamerat sammutettiin. Verstaan valot naksahti takaisin täydelle teholle ja Herra kiinnitti orjan kädet takaisin kiinni, Rouvan kiikuttaessa öljyt pois. 

Lävistys kuvattiin samoin usealla kameralla, joista yhdistelemällä parhaat palat, saisi sitten hyvää runkkumateriaalia monille. Nännit pyyhittiin betadinella ja orjan suuhun laitettiin luugägi, jota voisi purra. Herra kokeili kertaalleen, että lukot toimivat avaimella ja otti työkalut. Hän puristi nännit tiukkaan telineeseen ja kylmän rauhallisesti painoi suppilon mallisen työkalun läpi,  lukon aisa muassaan. Orja kirkui kivusta gägiinsä ja Herra lävisti samantien toisenkin, pujottaen siitäkin lukon läpi. Rouva kasteli vedellä verta pois, kamerat tarkensi välillä lähikuviin lukoista ja välillä kauemmas. Yhteen kameraan tallentui pöydältä tippuvat pisarat ja koko äänimaailma.

Sanattomasta sopimuksesta Herra otti toisen lukon käteensä ja Rouva toisen, yhtaikaa he sanoivat "meidän oma" ja kliksauttivat lukot kiinni. Orjan kirkuna vaimeni pikkuhiljaa, pariskunnan tienestit jatkaisi kasvuaan ja kartanoon palasi arki. 

Orjan orgasmit vie ojasta allikkoon

Orjan omistajat rikastui kovasti videolla, jossa sen nänneihin asennettiin riippulukot. Lukot venytti sen tissejä 24/7, kolisi lattiaan, kun se joutui edelleen kontallaan syömään ja tuntui ihan koko ajan kivuliaalta, mutta eihän kukaan kysynyt, miltä siitä tuntui. Koska lukot oli vielä suht uudet, niitä pyöriteltiin vielä päivittäin, ettei ne olisi jämähtäneet kiinni. Siinä sen "omakiva" sitten olikin.

Katsoessaan ja aiheuttaessaan omistajien orgasmit, se kyllä tiesi, mistä jäi paitsi, muttei voinut tilanteeseen vaikuttaa. Se oli hommattu taloon orjaksi palvelemaan ja tuottamaan rahaa ja sen se teki hyvin. Sillä oli jo vankka ihailijakunta netissä, joka maksoi etuoikeudesta videoiden ensijulkaisuihin huikeita summia ja joilta tuli koko ajan isompia tarjouksia ostaa orja omaan käyttöön. Omistajat eivät olleet kiinnostuneita myymään sitä, ainakaan vielä, kun rahaa tuli hyvin muutenkin, mutta jonkinlaista vuokrausta he olivat jo ajatelleet. Ehkä sitten joskus.

Omistajat oli oikeastaan vasta tajunneet, kuinka totaalista valtaa saivat käyttää orjaansa. Tulopäivän jälkeen siltä oli pantu neitsyys ja sille oli kertaalleen näytetty, miten seksistä voi nauttia orgasmin kanssa, mutta sen jälkeen sen pillu oli lukittu ja Herra pani sitä vaan perseeseen ja suuhun. Ja se nuoli ja imi ja puri Rouvaa ja käytti sormiaan ja leluja ja sai squirtit naamalleen ja kiitti ja nuoli nekin kiltisti. Vanhaa Hopeaa tuli hieroa vähintään kerran viikossa ja silti Hopea ruoski sitä pienimmästäkin virheestä keittiössä. Ja se söi, mitä sille annettiin, jos se oli sitäkään ansainnut.

Tavallaan sillä oli kauhean helppoa, kun kaikki oli ajateltu sen puolesta, mutta eihän orjan elämä ihan kaikille sopisi, koska oli siinä hankaluuksiakin. Niinkuin vaikka tuo pikku juttu, että sen kroppaa hallitsi kaikki muut, paitsi se itse. Kaikki talon asukkaat oli sen yläpuolella ja myöskin sen faniklubilaiset netissä. Ja pariskunnan asiakkaat, jotka saivatkin aikaan vihdoin erään suuren muutoksen.

Oli nimittäin aamupäivä ja orja oli Herran verstaalla, kuten aina aamuisin. Tällä kertaa se oli lukittu pöytään, jossa oli kiinnityspisteitä ympäriinsä ja kroppaan kiinnitettyjen kahleiden lisäksi, se oli kiinnitetty köysillä alustaan vyötäröltä, lantiolta ja molemmista reisistä siten, ettei se voinut liikuttaa itseään ollenkaan.

Herra aloitti ajelemalla orjan yllättäen taas siiliksi.  Sen luonnollisen vaaleat kutrit putoili lattialle tasaiseen tahtiin ja jostain syystä orjaa sekin itketti, vaikka helpompaa sillä oli, kun ei tarvinnut hiuksista murehtia. Aina ne oli vaan tiellä ja menossa ruokakuppiin ja kaikkee. Herra oli selkeästi hyvällä tuulella, koska hyräili vanhaa Rauli Somerjoen Pellavapää kappaletta ”pellavapää, kuin poutasää, silmät täynnä on elämää..”. Sitten Herra yllätti sen totaalisesti ja otti siltä vihdoin lukon häppärien rei'istä pois! Hän pesi sen pillun hyvin karkealla sienellä, kuivasi, pursutti hävyttömästi liukkaria ja alkoi viritellä wandia siihen kiinni. Lisäksi sille asennettiin sykemittari, sekä iso metallinen kypärä, mikä piirtäisi kuvaa aivotoiminnasta nauhapaperille. Kypärä vaimentaisi orjan ääntäkin kivasti, se näytti vähän sellaselta vanhanajan sukelluskypärältä.

- Tänään orja saa vihdoin orgasmin. Tai oikeastaan montakin. Voi olla, että jossain kohtaa et enää haluakaan enempää, mutta ketään ei kiinnosta. Meillä on tässä kolmisen tuntia aikaa ja koe alkaa nyt.

Wandi laitettiin käyntiin ja Herra varmisti sen olevan hyvin klitalla. Sen teho oli melkein pienimmällä alkuun, olihan orja kantanut lukkoa kolmisensataa päivää. Kamerat oli käynnissä ja syke- ja aivokäyrä tallentui samalla.

Herra käveli orjan viereen ja kuiskasi: "saa tulla" ja jäi katsomaan ilotulitusta orjan kasvoilla ja koneilta tulevaa dataa varmistaakseen, että orgasmi näkyi arvoissa. Kone mittasi orkun keston ja arvot ennen ja jälkeen sen. Kun ensimmäinen orgasmi loppui, Herra käänsi wandia yhden pykälän isommalle ja jäi odottamaan.

Tunnin jälkeen orja oli ihan loppu.  Se rukoili ja anoi armahdusta, mutta wandi jatkoi väsymätöntä työtään ja työnsi sen jälleen reunan yli huolettomasti Herran tutkiessa sen lukkoja. Orjan kasvoilla leikki puhdas nautinto, sekoittuen epätoivoon, ettei se kestäisi enää yhtään.

Kahden tunnin jälkeen orja olisi ollut vain tärisevä mytty, mikäli tärinä olisi onnistunut paremmin siinä sidonnassa. Välillä se vielä kirkui, mut ei enää järjellisiä puhunut. Herra kasteli sen kroppaa kylmentyneellä vedellä ja sienellä ja lauleskeli samalla. Mutta muuten wandi jatkoi työtään ja orja laukeili miten sattuu.

Kun kolmen tunnin jälkeen koneet vihdoin irrotettiin, ei laskuissa ollut pysynyt kukaan. Tokihan ne myöhemmin näkisi tallenteilta. Ja niin tarkoitus olikin. Orja oli kestänyt sietämättömän nautinnon pyörteessä ja sen kroppa huusi tuskasta, mutta sanat oli vaienneet.

Herra tuumasi, että orja saa kerätä voimiaan ja antoi sen maata aloillaan lounaan ohi. Päättipä vielä pannakin, kun orjan pillu nyt auki oli ja siks toisekseen, orja oli oikein hauska nyt, kun sen paikat oli arat ja se luuli että riittää, ku parkuu ja kieltää, vaikka tuollanen vaan kiihotti Herraa entisestään.

Kun Rouva ei tarvinnutkaan orjaa iltapäivällä, se sai jäädä verstaalle makaamaan, kun Herra editoi ja julkaisi orkutusvideon. Kaksikymmentäneljä orgasmia näkyi laskurina videolla, eikä sitä vastaan ollut sanomista, koska orja todellakin näytti jokaisen niistä kehollaan ja käyrillään, kun piirturit meinasi hyppiä nauhalta poiskin pahimman pyörteen aikana. Fanit oli ennakkoon jo ehdottaneet, että jokaista orkkua kohden, tulisi yksi kuukausi taas orkutonta. Eli kaksi vuotta sitten. Herra viimeisteli saadun datan perusteella viimeisimmän keksintönsä, eikä olisi malttanut odottaa, että saisi sen käyttöön, mutta yhden yön yli oli päättänyt odottaa.

Kun seuraavana aamuna orja oli taas hänellä, hän esitteli keksintönsä.

- Enää ei laiteta lukkoa pilluun. Saat nimittäin kunnian olla uusimman keksintöni koekäyttäjä. Eli tämä laite tulee lukon tilalle ja häppärien rei'istä kiinni. Se värisee, kuten eilinen wandikin, mutta satunnaisesti ja sattumanvaraisen ajan. Mikäli se huomaa sykkeestä, että meinaat laueta, se antaa pienen sähköiskun ja lopettaa värinän. Eli pääset silloin tällöin rajalle, mutta et koskaan yli, jos se toimii oikein.

Orja oli kauhuissaan. Sen pillu oli ensinnäkin ihan turta eilisestä, mutta toisaalta se muisti ekat kolmesataa päivää ilman ja ei sitäkään olisi halunnut kokea uusiksi. Joka tapauksessa se kiipesi kiltisti takaisin pöydälle, jossa eilenkin makasi ja levitti jalkansa, niin kuin koulutettu orja ainakin.

Kun laite oli paikallaan, Herra vasta kertoi, että ajastimeen oli asetettu kaksi vuotta, eilisten orgasmien perusteella. Mutta Herralla oli myös kaukosäädin laitteeseen, joten kaikki oli mahdollista. Ja tietenkin Herra painoi laitteen käyntiin samantien nähdäkseen, miten laite alkoi toimia paikallaan.

Orja oli aika varma, ettei mitään tapahtuisi, koska se oli niin kipeä valmiiksi, mutta jotenkin tasainen värinä vaan sai sen taas käyntiin. Sen hengitys tiheni ja pulssi kohosi ja juuri, kun se oli valmis laukeamaan, se saikin kivuliaan sähköiskun ja tärinä loppui. Nyt sitä vähän suututti tai vähintäänkin turhautti. Se oli ihan valmis orkkuun ja sitten se jäikin ilman. Eikä se voinut tehdä muuta, kuin jäädä odottamaan seuraavaa stimulointia. Mutta niin sen laitteen oli tarkoituskin toimia; Pitää seksi käyttäjänsä mielessä koko ajan, mutta ei päästää laukeamaan. Orjan koko seksuaalisuus oli lopultakin täydellisessä hallinnassa. 

 

Orja ja lihan himot

Orja heräsi tuttuun värinään, jota Herran kehittelemä kidutusväline piti aina säännöttömin väliajoin. Se ajoi orjattaren aivan laukeamisen rajalle, mutta juuri ennen grande finaalia, se lopettikin ja antoi kivuliaan sähköiskun. Puoli vuotta, tarkalleen ottaen 183 päivää, orja oli kärsinyt osittain nettifanien määrittelemää rangaistustaan ja vielä puolitoista vuotta olisi jäljellä. Orja oli lopen uupunut, lannistettu ja alistettu. Jo ennen tätä sen nännit oli lävistetty ja niihin oli kiinnitetty riippulukot, jotka sattuivat aina, kun orja ei pystynyt kannattelemaan niitä käsillään, eli käytännössä aina. Sen ajaminen reunalle, muttei ollenkaan reunan yli, oli vain piste iin päällä muistuttamassa, että se oli Herran ja Rouvan omaisuutta. Käyttöesine ja hyödyke, jolla omistajat sai mukavasti ekstratuloja nettitehtävien ja -fanien kautta.

Orjan paine laueta kävi jo todella suureksi ja se alkoi jo pelätä värinän loppumista ja siitä välittömästi paukahtavaa sähköiskua, mutta jostain syystä värinä vaan jatkui ja jatkui ja se pääsikin kerrankin huipulle asti. Pitkään pidätelty orgasmi pulppusi sen sisältä, skenen rauhaset purkautui squirttiin ja orja purskahti itkuun onnesta. Värinä loppui ja sähköisku tuli, mutta lievempänä, oikeastaan vaan muistuttamassa olemassaolostaan. Orja oli onnellinen. Se kiitti onneaan, että Herra ja Rouva nukkuivat niin sikeästi, etteivät olleet heränneet. Sitten se nuoli lattialta omat squirttinesteensä, miten parhaiten pystyi, ettei jäisi kiinni. Sitä yökötti kyllä ajatuskin, muttei nähnyt vaihtoehtoa, kun Herra edelleen kiinnitti sen kaulapannasta kettingillä sängynjalkaan kiinni joka yö.

Orja nukahti sitten lauenneena ja tyydyttyneenä. Se oli edelleen orja, eikä sillä ollut ollenkaan päätäntävaltaa omaan itseensä, se ei voinut koskettaa itseään pilluun ja sen tissitkin oli lukittu, mutta se oli saanut sittenkin orgasmin. Kauniin ja valtaisan orgasmin. Ja se arveli, että kestää siitä hyvästä mitä tahansa, kun odottaa seuraavaa. Se ei tiennyt, olisiko siihen 547 päivää tai vähemmän tai mahdollisesti jopa enemmän, mutta eipä sillä ollut vaihtoehtoja ja saatu orgasmi kyllä auttoi kovasti asiaa.

Aamu alkoi ihan tavallisesti ja välillä orjan mieleen tuli, että se taisikin uneksia koko jutun. Mutta sen lihakset olivat niin rentoina, että se epäili asiaa ja kun Herra ei maininnut uudesta ohjelmoinnista mitään, sekin päätti olla hiljaa.  Mitä jos tämä olikin testi? Jospa Herra halusi katsoa, sanoisiko se mitään. Voisiko orjaan luottaa? Rangaistus olisi varmaan ihan kamala siinä tapauksessa, mutta orja ei voinut sille nyt mitään. Sen olisi pitänyt sanoa siitä heti aamulla, nyt oli jo myöhäistä. Se päätti kertoa, jos tapahtuma toistuisi. Ihan varmasti viimeistään.

Se vietiin keittiöön, jossa Hopea antoi sille aamumätön, jolla se selviäisi iltaan. Aamiainen syötiin edelleen kontallaan lattialla kulhosta ja jokainen nurina tiesi raippaa, jota Hopea mielellään heilutteli. Eipä orja kyllä nurissut, se oli kiitollinen jokaisesta ateriasta, jotka se edelleen tienasi ennakkoon auttamalla Omistajat laukeamaan päivittäin. Kun kippo kiilsi, värinä alkoi taas. Sitä oli nimittäin mahdoton ennustaa. Oli päiviä, jolloin se tuli vaan kerran ja päiviä, jolloin se tuli joka tunti. Ja öitä saman tien. Nyt se kuitenkin jähmetti orjan paikoilleen. Hopea vahti sitä kuin haukkaa, eikä orja tiennyt miten tämä kerta päättyisi. Hopea näki, että sillä oli tukalaa ja antoi armon oikeudesta, että se sai käydä makaamaan lattialle, vaikka olikin keittiössä. Onneksi ruoka oli jo syöty ja kippo oli puhdas seuraavalle aterialle, koska orja ei kertakaikkiaan pystynyt keskittymään nyt mihinkään.

Värinä jatkui ja jatkui ja orja nappasi lukoista kiinni, ettei heilumisellaan aiheuttaisi lisää kipua. Se nosti jalat koukkuun ja koitti pinnistellä pillulihaksia, kun h-hetki läheni. Sitä jännitti, saisiko se tällä kertaa orgasmin vai sähköä. Se alkoi toivoa orgasmia, mutta mietti, miten sen salaisi Hopealta. Saisiko hän Hopean lähtemään huoneesta jotenkin… Värinä voimistui ja voimistui ja kun orja oli rajalla, se yllättäen loppui kovaan sähköiskuun. Oikeastaan orja oli pettynyt, mutta myös huojentunut. Se tiesi taas paikkansa.

Samalla hetkellä Herra astui keittiöön. Hän katsoi orjan punehtuneita kasvoja, sekaista tukkaa, asentoa lattialla ja haisteli kiiman tuoksua. Jotain oli vialla. Herra laittoi orjan pantaan hihnan ja lähti taluttamaan sitä verstaalle. Orja konttasi perässä kiireesti ja tiesi olevansa pulassa viimeistään, kun kuuli Herran tokaisevan Hopealle, että ”olisko tuo pitänyt kuitenkin syödä pois heti, ennenku liha on vanhuuttaan sitkeää”.

Verstaalla Herra kiinnitti sen pentagrammiin. Vyötäröltä, käsistä ja nilkoista ja katsoi sitä pitkään.

-Orjan polvet on konttaamisesta ihan kamalat. Etkö osaa hoitaa itteäs? Rasvata tai jotain? Kamalan näkönen ja nolo laittaa kuviakaan eteenpäin.

-Ja mikä toi takkutukka on, pitäiskö ajaa uudelleen siiliksi? Älä vastaa. En oikeesti halua kuulla sulta kuin yhden asian. Montako?

-Mitä montako?

”Viuuh”, ruoska sivalsi sen oikealta olkapäältä vasempaan kylkeen, jättäen verisen tihkuvan vanan orjan vitivalkeaan ihoon.

-Montako kertaa kone on antanut orjan laueta? Sitähän sä selkeesti odotit vai?

-En mä nyt lauennut, se ajoi rajalle ja antoi sähköiskun niinku alusta alkaenki

”Viuuh”, ruoska sivalsi uudelleen, mutta vasemmalta olkapäältä oikeaan kylkeen. Nyt orjalla oli verinen rasti rinnallaan.

-Mitä helvettiä? Nyt? NYT?

-Mä luulin, että näin todentuntuista unta...

”Viuuh”, ruoska sivalsi uudelleen vasemmalta oikealle ja orja uikutti

-Ja kuvittelit, että saat uudelleen? Pidätkö mua ihan tyhmänä? Montako orkkua siis?

-Yks, viime yönä

”Viuuh” ruoska vahvisti toisenkin puolen ja nyt verinen rasti oli tuplana.

-Montako?

-Yhen, oikeesti. Vannon.

-Jaahas. No uskotaan. Ei orja varmaan olisi saanut edes salaisuutta pidettyä pidempään. Jäät siihen, kunnes Rouvan kans keksitään, mitä sulle pitäis tehä. Kannattaa pitää nyt suu supussa, ettei tarvi gägittää.

Orja nyyhkytti hiljaa, kyyneleet valuivat sen poskia myöten rinnoille asti ja aika kului hitaasti, mutta varmasti. Herra kävi Rouvan kanssa lounaalla keittiössä ja he sopivat suunnitelman illaksi. Hopean ei tarvitsisi laittaa illallista, vaan sytyttää vaan pihaan nuotio ja viedä muutamia tarvikkeita tulen ääreen valmiiksi.

Verstaalle palattuaan Herra ei puhunut orjalle mitään, mutta irrotti pentagrammista ja kun sen jalat ei kantaneet, heitti sen pöydälle ja kiinnitti taas kädet ja jalat. Herra halusi tutkia vyötä, nähdäkseen, mikä oli mennyt pieleen. Hän kytki sen usb-piuhalla tietokoneeseen ja alkoi tutkia dataa. Vyö alkoi selvästi pehmetä, koska uutta käskyä se ei ollut saanut. Tai sitten orja oli oppinut orgasmoimaan unissaan, kun ei hereillä pystynyt. Hän tutki laitteen viimeiset 24 tuntia erityisen tarkkaan.

Viime yönä se ei ollut kertaakaan värissyt edes. Saati sitten liian pitkään. Herra tutki ja tutki, mutta viimeisen kerran laite oli toiminut keittiössä yhdeksän aikaan ja sitä ennen salissa eilen 17.13. Data oli väärässä tai orja oli. Mutta data ei tunnustanut ja orja tunnusti, eli ainakin orja uskoi saaneensa orgasmin laitteelta. Harmi, kun lukko ei aukeaisi vielä puoleentoista vuoteen. Herra ei millään haluaisi hajottaa hyvää lukkoa kesken kaiken.

Sovitusti kuudelta hän otti orjan hihnassa mukaan ja meni pihalle. Rouva oli jo tullut ja istui nuotion äärellä. Herra sitoi orjan tolppaan, ikään kuin halaamaan sitä käsin ja jaloin ja Rouva nousi myös auttamaan, kun valmis paketti nostettiin tolppien varaan nuotion viereen. Orja roikkui vartaassa kuin teurassika ja tuli lämmitti sen jalkoja. Huonomminkin olisi voinut käydä, sillä tulen toisella puolen oli kolmas tolppa vapaana ja jos pään puoli käännettäisiin sinne, olisi sen perse tulessa.

Herra ja Rouva otti makkaratikut ja alkoivat grillata samalla puhellen.

-Mitäs me tuolle tehtäisiin sitte?

-Eikös huomenna ole ne markkinat, että voidaan hakea uus, kait se sen verran on jo tienannu, että uuden saa.

-Totta. Voitas rasvata se öljyllä nyt ensin kauttaaltaan ja grillata iltaruoka siitä.

Tässä vaiheessa orja pyörtyi. Aika paljon se kesti, mutta liika on liikaa. Palaa nuotiolla kuoliaaksi ja joutua vielä syödyksi.

Herra ja Rouva otti kipot ja sudit, jotka Hopea oli ennalta tuonut ja he alkoivat öljytä orjaa, kun Herra kertoi Rouvalle, ettei kone oikeasti ollut tehnyt temppuja. Orja oli ehkä oppinut laukeamaan unissaan ja ymmärsi paremmin siivota jäljet, kun siihen heräsi. Mutta oppihan ehkä jotain, kun näki, mitä valehtelusta seuraa.

He rasvasivat orjan oikein perusteellisesti ja Herra grillasi sille vielä makkarankin iltapalaksi, kun se heräili takaisin maailmaan. Se oli kauhuissaan ensin, mutta nopeasti pariskunta kertoi, että niin kauan, kun orja toisi taloon tuloja, ei sen tarvinnut olla huolissaan. Ja sillä oli siveysvyörankkuakin vielä 18 kuukautta jäljellä, joten monta kivaa hetkeä oli varmasti vielä edessä.